Pilkkimisen perusteet

Mikä olisikaan parempi tapa nauttia talvesta kuin pilkkiminen? Videolla käydään läpi perusopit ja niksit niin pilkkireiän kairaamiseen kuin kalan pilkkimiseenkin. Näillä opeilla pääset jo pitkälle, vaikka et olisi ikinä ennen pilkkinytkään.

Aloittelevan talvikalastajan hankintalista

Aloittelevan talvikalastajan varustelistalle kuuluu pilkkivapa ja syötit, jääkaira, sohjokauha, pilkkijakkara, jäänaskalit, lämmin vaatetus ja vedenpitävät kengät.

Pilkkivapa käyttökuntoon

Homma on helppoa kun on ohjeet mitä seurata! Katso videolta selkeät vinkit pilkkivavan virittämiseen käyttökuntoon. Eli kiinnitä siima puolalle, tee lenkki jossa universal-solmu. Puolaa siima. Pujota siima vapaan sekä solmi lukko siimaan.

Vinkit jääkairan valintaan

Alla olevalla videolla käydään läpi tekniikat ja vinkit perinteisen käsikairan sekä akkukairan käyttöön. Jotta kaloja pääsee narraamaan talviaikana, on jäähän tietysti saatava reikä. On siis sanomattakin selvää, että pilkkijän yksi tärkeimmistä välineistä on tietenkin jääkaira. Hyvin pidetyllä ja käyttöön sopivalla kairalla pilkkireiän tekeminen onnistuu vähemmällä voimalla ja vaivalla.

Turvallisesti jäille

Kaulalla roikkuvat naskalit, kaverin kanssa liikkuminen sekä terve maalaisjärki kuuluvat kokeneen pilkkijän toimintatapoihin, mutta mitä jos oletkin aloitteleva jäällä liikkuja? Miten jäätä tulisi lukea, jotta sinne uskaltaa mennä?

Tuotteet turvalliseen jäillä liikkumiseen

Ota nämä huomioon kun lähdet liikkumaan jäällä

Jäätä on monenlaista. Olet ehkä kuullut puhuttavan teräsjäästä, kohvajäästä, puikkojäästä jne. Loppusyksystä ja alkutalvesta ensimmäisenä jäätyvät pienet vesistöt, kuten lammet ja lampareet, joissa vesimassa ehtii jäähtyä eniten. Niissä ei ole virtauksia, eikä tuulen vaikutusta isojen vesistöjen tapaan.

Alkukaudesta jää on kovaa, kaikkein kestävintä teräsjäätä, joka kestää melko ohuenakin ihmisen painon. Nyrkkisääntönä puhutaan, että jo viiden sentin teräsjää kantaa normaalipainoisen ihmisen. Jos olet kokematon jäällä liikkuja, ensimmäiset askeleet vetten päälle kannattaa siis suunnata lammille.

Talven edetessä alkavat myös isommat järvet ja meren lahdet jäätyä. Näillä liikuttaessa on tärkeää tunnistaa vaaran paikat. Vältä kapeita salmia, aavoja selkävesiä, jokien laskupaikkoja ja pintaan ulottuvia karikoita. Kapeikot ja joet aiheuttavat virtauksia, selkävedet pysyvät lämpöisinä pisimpään ja kivet varaavat veden lämpöä, ja aiheuttavat myös virtauksia.

Jääkannen päälle satanut lumikerros kertoo jään vahvuudesta

Valkoinen, kuiva lumikerros on useimmiten turvallista liikkua, kun taas kastuneet, tummat alueet kertovat veden nousseen jään päälle. Varsinkin ohuen jään aikana näitä paikkoja kannattaa välttää.

Mitä enemmän lunta sataa jään päälle, sitä enemmän se eristää pakkasen purevuutta. Tästä syystä usein pikkupakkasillakin jäät paksunevat, jos lunta ei ole nimeksikään, kun taas kovatkaan paukkupakkaset eivät välttämättä kasvata lumen suojassa olevaa jääkerrosta samassa suhteessa.

Sydäntalvella jäät ovat paksuimmillaan ja liikkuminen on kaikkein turvallisinta. Tällöinkin kannattaa kuitenkin käyttää tervettä järkeä.

Vältä kevätauringon aiheuttamat vaaranpaikat

Keväällä auringonvalon vaikutus lisääntyy ja sen vaikutus jäihin kasvaa päivän pidetessä. Vältä maalta sulavia valumavesiä, tummia kallioita, laitureita jne., jotka sitovat auringon lämpösäteilyä. Keväisin myös vuorokauden sisäiset lämpötilavaihtelut ovat suuria.

Yöpakkasten kovettamat jäät saattavat iltapäivän auringossa pehmetä petolliseksi. Keväällä kalakin syö aamulla paremmin, joten pyri kohdistamaan kalareissut aamuihin!

Paljon jäillä liikkuvien on hyvä lisäksi hankkia kuivapuku. Kylmän veden varaan joutunut jäähtyy hyvin nopeasti. Esimerkiksi +4 – +6 -asteisessa vedessä voi menettää toimintakykynsä muutamassa minuutissa ja tajuntansa noin 15 minuutissa.

Kuivapuku pitää veden varaan joutuneen kuivana ja toimintakykyisenä pidempään. Puku on oikein huollettuna pitkäikäinen investointi, josta on iloa Suomen oloissa läpi vuoden. Parhaimmillaan se pelastaa käyttäjänsä hengen.