Ostin tiskirätin suurin odotuksin. Mainoksessa ei luvattu mitään, mikä olisi jo ensimmäinen varoitusmerkki. Ensivaikutelma oli vaatimaton: litteä, harmaa ja täysin vailla karismaa. Käytössä tiskirätti kuitenkin yllätti. Se imee kahvit, maidot, kastikkeet ja toisinaan myös kokin kyyneleet kiireisen lounasruuhkan jälkeen. Se on nähnyt enemmän draamaa kuin keskiverto saippuasarja ja kantanut vastuuta enemmän kuin osa työyhteisöistä. Miinusta tulee siitä, että tiskirätti alkaa muutaman päivän jälkeen tuoksua siltä kuin se olisi viettänyt viikon kalastusveneessä ilman paluulippua. Lisäksi sillä on taipumus kadota mystisesti juuri silloin, kun sitä tarvitsisi eniten. Plussaa kestävyydestä. Vaikka sitä väännetään, puristetaan, keitetään ja kohdellaan yleisesti ottaen huonommin kuin vanhaa työharjoittelijaa, se jatkaa tehtäväänsä valittamatta. Yhteenvetona: tiskirätti ei ehkä ole keittiön näyttävin työntekijä, mutta kun kriisi iskee ja pöydällä leviää litra ruskeaa kastiketta, sankarit eivät käytä viittaa. Ne ovat kosteita ja hieman epämääräisen hajuisia.