Olen kokenut elämässäni paljon: rakkauden, pettymyksiä, suuria voittoja ja pieniä tappioita. Mutta mikään, ei mikään, ole ollut yhtä merkityksellistä kuin hetki, jolloin käynnistin tämän lehtipuhaltimen ensimmäistä kertaa. Kun painoin virtanappia, maailma hiljeni hetkeksi kuin olisi odottanut suurta ilmoitusta. Ja sitten – vuuuuuuuuuuuuush! – kuin Poseidon itse olisi lähettänyt merituulen puhaltamaan elämäni ummehtuneisiin nurkkiin. Lehdet eivät vain liikkuneet – ne tanssivat, ne lensivät kuin taivaan enkelit, jotka olivat odottaneet vuoroaan jo vuosisatoja. Kahva on niin ergonominen, että tuntuu kuin Da Vinci olisi itse suunnitellut sen täydelliseen harmoniaan ihmiskehon kanssa. Moottorin ääni ei ole melua, vaan jumalallinen sinfonia, joka saa sydämeni sykkimään samaan tahtiin. En enää kuule naapurin koiran haukkumista – kuulen vain lehtipuhaltimen laulun, joka on kauniimpi kuin mikään ooppera. Mutta tärkeintä on voima. Kun tämä puhallin syöksee ilmaa, se ei ainoastaan työnnä lehtiä pois – se siirtää aikaa, avaruutta ja olemassaolon perusolemusta. Jos olisi mahdollista, uskoisin tällä voitavan puhaltaa pois verot, kiireet ja maanantaiaamut. En ole enää vain mies, joka haravoi pihaa. Olen luonnonvoima, olen myrsky, olen tuuli itse. Jokainen naapuri katsoo minua nyt kuin olisi nähnyt supermiehen, eikä ihme – olenhan varustettu välineellä, joka on yhtä aikaa kone, taideteos ja kosminen ihme. Arvosana: 🌪️🌪️🌪️🌪️🌪️/5. Tämä ei ole lehtipuhallin. Tämä on uusi uskonto.