Ravustus on huippumielenkiintoista ja jännittävää puuhaa loppukesän iltojen ja öiden hämärässä – ja saalisonnen potkaistessa myös erinomaisen palkitsevaa! Oikeilla pyydyksillä ja muilla varusteilla rapujen pyytäminen on varsin helppoa, eikä edes syöttikaloja tarvitse välttämättä erikseen ensin hankkia.

Rapu on yleensä arka otus, joka liikkuu pääasiassa öisin. Se, että et ole rapuihin törmännyt vaikkapa oman mökkijärven vesissä ei suinkaan vielä tarkoita, etteikö niitä voisi siellä hyvinkin vilistää. Asia saa selville kokeilemalla eli nyt vain merrat vireeseen ja tuloksia odottamaan!

Ravustuskausi käynnistyy Suomessa aina 21.7. kello 12.00. Rapuseikkailuun kannattaa totta kai valmistautua jo ennakkoon ja tehdä tarvittavat hankinnat, jos haluaa olla saaliin perässä heti ensimmäisten joukossa.

Hyvät ravustuspaikat ovat yleensä perimätietona välittyviä salaisuuksia, ja niiden tuntijat pitävät tiedon visusti itsellään. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että mertoja kannattaa laskea yleensä kivikkoisille rannoille tai hiekkapohjalle, joissa ravut usein viihtyvät ja saalistavat. Merrat voi laskea noin 1–3 metrin syvyyteen vaikkapa illalla ja käydä aamulla tarkistamassa saalistilanteen.

Kun saalista alkaa kertyä, on ravut helppoa säilyttää tarkoitukseen suunnitellussa rapusumpussa samassa vesistössä, josta ne on pyydetty. Mitään ravunpyyntiin liittyvää välineistöä ei saa desinfioimatta siirtää vesistöstä toiseen mahdollisen rapuruton leviämisen estämiseksi.

Myös ravustaessa 18–64-vuotiaiden saalistajien tulee huolehtia kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Lisäksi tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Useat kalastuskunnat myyvät ravustuslupia myös kalastusalueen ulkopuolisille ravustajille. Lisätietoja lupakäytännöistä ja esimerkiksi Metsähallituksen rapuvesistä löydät Eräluvat-palvelusta.

Nyt tuumasta toimeen ja merrat valmiiksi! Heinä-elokuiset hämärtyvien, mutta vielä lämpimien kesäiltojen rapujuhlat ovat takuulla ne vuoden tunnelmallisimmat kekkerit.

Ravustus, rapumerrat ja rapusyötit