Motonet-logo
Verkkokaupan asiakaspalvelu
Puhelinpalvelu 040-3190190 (matkapuhelinmaksu) asiakaspalvelu@motonet.fi
Asiakaspalvelumme on avoinna arkisin klo 08-21, la klo 09-18 ja su klo 12-18

Hyvä kaikuluotain on kalastajan paras kaveri

Hyvä kaikuluotain on kalastajan paras kaveri

Varsinkin syvemmistä vesistä saalistaan tavoittelevan jigikalastajan. Nykyaikaiset kaikuluotaimet paljastavat penkat, pakat, vedenalaiset niemenkärjet ja muutkin kaloja ja kalastajaa kiinnostavat pohjanmuodot. Ruudulta voi päätellä myös pohjan rakennetta ja laatua. Kalojen lisäksi toki, kukapa sitä tyhjällä paikalla haluaa kalastaa?

Erilaiset kaikuluotaimet

Vene-elektroniikka on kehittynyt viimevuosina huimasti. Näyttöjen ja antureiden tarkkuus ja erottelukyky sekä näytön luettavuus ovat parantuneet ja ennen lähinnä ammattilaiskäytössä olleet tekniikat ovat tulleet myös kuluttaja-hintaluokan laitteisiin. Kaikusignaalin taajuutta ja keilan muotoa muuttamalla saadaan laite tuottamaan entistä monipuolisempaa ja tarkempaa lisätietoa. Viimeisimpänä ominaisuutena on Humminbirdin markkinoille tuoma Autochart Live-toiminto jonka avulla kalastaja voi tehdä kalapaikoistaan entistä tarkempia pohjakarttoja. Uutta kaikuluotainta mielivällä on mielessään paljon kysymyksiä. Matala vai korkea taajuus, soikea tai pyöreä keila vai kenties viisto? Yksi yhdistelmätaajuuslaite kiitos. Vai oliko sittenkin yhdistelmälaite? Yksi piirtää banaaneja ja toinen riisinjyviä. Vähemmästäkin hämmentyy. Laitteen hinta ja ominaisuudet korreloivat vene-elektroniikassa keskenään ja kalleimmasta mallista varmasti löytyy kaikki tarpeellinen. Mutta vähemmälläkin monesti pärjää, kunhan hiukan miettii mitä laitteella aikoo tehdä. Käydään siis läpi kaikuluotainten ominaisuuksia selkokielelle käännettynä.

Näytön koko

Aihetta sivusta seuraavalle kehityksestä tuleekin päällimmäisenä mieleen veneiden pulpeteissa hohtavat, hullunkurisen isot näytöt ja taivaisiin karanneet hinnat. Näyttö onkin keskeisin laitteen hintaan vaikuttava tekijä. Ero ominaisuuksiltaan vastaavien 9- ja 12-tuumaisten laitteiden hinnassa on likimain puolet, isomman maksaessa jo yli pienen venepaketin hinnan. Sama pätee pienempiin näyttöihin siirryttäessä. Seiskan saa liki puolta halvemmalla kuin ysin ja viisituumaisen taas halvemmalla. Toki tähän vaikuttaa myös se, että pienimmistä, viiden ja seitsemän tuuman laitteista on myös karsittu joitakin ominaisuuksia. Koon kasvaessa näytön erottelukyky paranee ja isomman näytön saa tarvittaessa jaettua useampaan ruutuun ilman että käyttäminen oleellisesti heikkenee. Isoa näyttöä ja erottelukykyä kaipaa varsinkin jos kaikua tuijotetaan jatkuvasti, etsitään yksittäisiä kaloja viistokaiulla tai esimerkiksi arvuutellaan onko ruudulla näkyvän saaliskalaparven piirtämän tuhrun reunalla kenties isompi peto väijyssä vai ei. Loogisesti yksityiskohtien erottaminen isommalta näytöltä on helpompaa ja miellyttävämpää. Vaikka näkymä muuten onkin aivan sama kuin pienemmällä näytöllä.

Isomman näytön voi jakaa ruutuihin

Harva myöskään haluaa hankkia erillistä laitetta kaikille toiminnoille vaikka haluaakin ne näkyviin samaan aikaan. Tyypillisin yhdistelmä on kaiku/kartta, kaiku/zoom tai kaiku/kartta/viistokaiku, jolloin näyttö pitää jakaa kahteen tai kolmeen osaan. Viistokaiku vaatii koko ruudun levyisen tilan, mitä varten on syytä harkita vähintään yhdeksäntuumaista näyttöä, varsinkin jos aikomuksena on saada näyttöön myös muita näkymiä. Perinteiselle kahteen osaan jaetulle kaiku/zoom- tai kaiku/karttanäkymälle riittää seitsemäntuumainen vitosen ollessa parhaimmillaan silloin kun näyttöä ei tarvitse jakaa. Peruskäyttäjä saa siis kaiken oleellisen mahtumaan seitsemäntuumaiselle näytölle mutta jos aikoo hankkia laitteen viistoluotausominaisuudella kannattaa miettiä sijoittamista vähintään yhdeksäntuumaiseen näyttöön. Varsinkin jos aikoo pärjätä vain yhdellä laitteella.

Kaikuluotaimen toiminnot

Mutta yllä lukenut nyt ei alkuperäiseen kysymykseen juuri vastannut, eli siihen mihin erilaisia toimintoja tarvitaan ja mitä niillä tehdään. Palataan siis takaisin alkuun, näytön kokoa voi miettiä kunhan on päättänyt mitä ominaisuuksia haluaa käyttöönsä saada.

Perustaajuudet 83/200 kHz

Perustaajuudet löytyvät lähes kaikista laitteista. 200 kHz on käytetyin taajuus 83:n keilan ollessa hieman leveämpi mutta epätarkempi. Kaikuluotainta veneilyn apuvälineenä käyttävä ei juuri muuta tarvitse. Kalastuskäytössä 200/83 taajuudet ovat käytössä kun vertikaalijigataan tai etsitään kaloja jotka ovat hiukan irti pohjasta. Taajuudet piirtävät kauniita banaanin muotoisia kalakaaria ja erottelukyky riittää mainiosti useimman kalastajan tarpeisiin. Keila on pyöreän mallinen ja laite kerää tietoa melko laajalta alalta. Tämä tosin tarkoittaa myös sitä, että osa tiedosta näkyy päällekkäin ja varsinkin aivan pohjan tuntumassa uivia kaloja voi olla vaikea havaita. Tämän vuoksi myös tiheät kalaparvet piirtyvät näytölle pelkkänä yhtenäisenä massana eikä saaliskalaparven sivuilla uivat isommat pedot erotu välttämättä lainkaan.

 

 

Tarkkuudeltaan ja erottelukyvyltään 200 kHz ”perustaajuus” riittää useimpiin tilanteisiin. Kunhan anturi on oikein sijoitettu jigi näkyy ruudulla selvästi, kuten kalatkin.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että nippanappa mitallinen kuha piirtää kaikuun hieman jigiä paksumman näytön. Tässä pohjan tuntumassa makoilleen kalan eteen on laskettu jigi ja kala reagoi vieheeseen nopeasti ja poistui paikalta yhtä nopeasti. Mikä on harmi sinänsä, koska noin selvästi jigiä paksumpi näyttö vihjaa kyseessä olleen todella komean kalan.

 

DI eli Down Imaging

Down Imaging-toiminto hyödyntää korkeita 455/800 kHz taajuuksia ja tällä saadaan aikaiseksi liki kuvantarkkaa dataa veneen alapuolelta. Kaikukeila on kulkusuuntaan nähden poikittain olevan litteän ellipsin muotoinen mikä vähentää päällekkäistä tietoa. Koska kohteet viipyvät kaikukeilassa lyhyemmän aikaa saadaan näytölle piirtymään tarkkaa kuvaa ja esimerkiksi yksittäiset kalat on helpompi erottaa kalaparven seasta ja läheltä pohjaa. DI-taajuuksien hyödyt nousevat esiin juuri niinä päivinä kun kalat tuntuvat liimaantuneen pohjaan kiinni tai piiloutuneen ruudunsumentavan kalaparven sekaan eikä kohdekaloja tahdo millään sieltä erottaa. Vertikaalijigaukseen DI-toiminto ei keilan soikean muodon vuoksi sovi ja kalat piirtyvät näytölle pienempinä riisinjyvän mallisina pisteinä. Kalojen koon arviointi pienemmistä kalanäytöistä on hankalampaa, varsinkin jos on tottunut käyttämään perustaajuuksia. Mutta sama lainalaisuus DI-toimintoonkin pätee; mitä paksumpi, isompi ja terävärajaisempi kalanäyttö on, sitä isompi kala myös yleensä on. Lähes kaikissa DI-luotaimissa on valittavissa myös perustaajuudet ja ne saa halutessaan näkymään rinnakkain. Varsinkin jigikalastusta harrastavalle voi suositella DI-laitteen hankintaa ja näytön jakamista perus- ja DI-taajuuksien kesken. Hintaeroa perus- ja DI-laitteilla ei kovinkaan paljoa ole, mutta pohjan tuntumaan parkkeeranneiden kalojen etsimisessä DI-taajuudet ovat koko lailla paremmat.

Chirp eli yhdistelmätaajuuslaitteet

Chirp-toiminto on myös peruskaiuissakin yleinen toiminto, joka luotaa samanaikaisesti useammalla taajuudella. Näin saadaan hyödynnettyä matalien taajuuksien laajaa keilaa ja korkeiden taajuuksien erottelukykyä. Toimintoon on myös rakennettu sen verran älyä, että se osaa verrata eri taajuuksien tuottamaa dataa ja piirtää näiden tuloksena helppolukuista ja yksityiskohtaista kuvaa pohjalta. Se ei siis pelkästään liimaa eri taajuuksien tuottamaa informaatiota päällekkäin kaiun näytölle. Chirp-toiminto on nykyään vakiona monissa malleissa. Esimerkiksi suositussa Humminbird Helix sarjassa Chirp on 7-tuumaisten laitteiden vakio-ominaisuus. Käyttäjä voi tässäkin valita eri taajuuksien väliltä. Jos Chirp ei jostain syystä miellytä, voi aina valita käyttöön pelkät perustaajuudet.

Viistoluotaus eli SI (Side Imaging)

Viistokaiku tarkoittaa sitä, että kaikuluotain luotaa kuvaa myös veneen sivuilta keilan ollessa lähes 180 astetta. Viistokaiku käyttää korkeita, 455/800 kHz taajuuksia ja tuottaa hämmästyttävän tarkkaa kuvaa veneen sivuilta. Viistoluotain avaa kalastajalle kokonaan uuden maailman paljastaen vedenalaiset kohteet laajoista kivikoista ja vitaikoista yksittäisiin esineisiin aivan uudella tavalla. Etenkin matalassa, alle kuuden metrin vedessä viistoluotain on lähes ilmiömäinen apuväline kalapaikan etsimiseen. Varsinkin jigikalastaja, mutta myös muut heittokalastajat hyötyvät viistoluotaimesta. Mutta viistoluotain vaatii perusanturia monipuolisemman anturin mikä myös nostaa laitteen hintaa. Viistokaiun piirtämän kuvan tulkitseminen ja yksityiskohtien erottaminen myös vaatii näytöltä enemmän kokoa. Seitsemäntuumainen näyttö on järkevä minimikoko viistokaiulle vaikka ominaisuus on saatavilla viisituumaisiinkin laitteisiin. Mikäli haluaa pärjätä yhdellä laitteella ja aikoo jakaa näytön useampaan ruutuun on yhdeksäntuumainen järkevä valinta. Teoriassa laite luotaa vaikka sata metriä molemmille sivuille, mutta järkevä etäisyys molemmilta sivuilta on näytön koosta riippuen 20-40 metriä puoleltaan. Näytöllä näkyvä leveys on käyttäjän valittavissa ja mitä leveämpää aluetta ruudulle piirtyy, sitä enemmän yksityiskohtia menetetään. Kalat näkyvät viistonäytöllä riisinjyvinä samaan tapaan kuin DI-näytöllä, onhan kyseessä samat taajuudet. Varsinkin isommat kalat erottaa usein helpommin kalan näytölle jättämästä varjosta. Pohjassa olevat kivet ja muut kaikusignaalia voimakkaasti heijastavat pinnat voivat näyttää hämmentävästi samanlaisilta kuin isot kalat, mutta varjon etäisyys kohteesta kertoo onko kohde pohjassa kiinni vai ei. Jos varjo on selvästi irti kohteesta, on kohde pohjasta irti ja tulkittavissa kalaksi. Kalojen poimiminen viistoluotaimen näytöltä vaatii hiukan harjoitusta, mutta kun asiaan perehtyy ei jigikalaan ilman viistoluotainta enää halua lähteä.

Yhteenveto

Vene-elektroniikan kehitys on lähes yhtä huimaa kuin muunkin tietotekniikan. Tahti tuntuu samalta kuin puhelimissa ja toisinaan tuntuu, että tekeekö vanhalla toosalla enää mitään. Tähän artikkeliin on kerätty kalastuskäyttöön kaikuluotainta hankkivan käyttäjän kannalta oleellisin tieto ominaisuuksista joita peruskäyttäjän kannattaa harkita. 360°-anturi ja 3D-luotain ovat toki hauskoja kapistuksia, mutta peruskäyttöä ajatellen eivät kovinkaan oleellisia. Periaatteessa mikä tahansa 7-tuumainen laite täyttää pohjan tuntumasta ahvenia ja kuhia etsivän kalastajan käyttötarpeen. Viistoluotaus, DI-toiminto ja Autochart-kartanpiirto ovat hyödyllisiä lisäominaisuuksia ajan näyttäessä miten muiden käy. Aina uusimman ja kalleimman laitteen hankkimisen sijaan kaikuluotaimen käytön opettelemiseen ja näytölle piirtyvän kuvan tulkitsemiseen kannattaa perehtyä. Paraskaan laite ei tuo veneeseen yhtäkään kalaa, mutta oikein hyödynnettynä laitteesta on verraton hyöty ruokailevia kaloja etsittäessä.

Yksi vai kaksi laitetta

Heittokalastajalle riittää usein yksi riittävän suuri laite, jotta näytölle saa mahtumaan haluamansa ruudut. Vertikaalijigaaja sen sijaan haluaa saada jiginsä näkymään kaiun ruudulla, mikä edellyttää anturin asettamista veneen sivulle. Veneen sivulle asetettu anturi taas on nostettava vedestä pois siirtymien ajaksi, eikä laite siis ole käytössä matkavauhtia ajettaessa. Tästä syystä vertikaalijigaaja päätyy usein hankkimaan kaksi laitetta, joista toinen toimii ajokaikuna ja toinen sivulle asennettuna lähikamppailulaitteena. Ajokaiun anturi kiinnitetään perälautaan ja se on käytössä jatkuvasti. Tästä syystä viisto-toiminto ja karttasovellukset kannattaa sijoittaa ajokaikuun. Lähikamppailulaitteen tehtävä on vain piirtää ruudulle tilanne veneen alla siten että näytölle saadaan kalan lisäksi näkymään myös kalastajan pyytö. Laitteelta ei siis kummoisia odoteta ja siihen sopii hyvin melkeinpä mikä tahansa tältä vuosikymmeneltä oleva kaikuluotain perustaajuuksilla. Kaikuluotaimen hankinta ja käyttö eivät lopulta ole kovinkaan hankalaa, kunhan laitteeseen hiukan perehtyy. Käyttö opetellaan lopulta vesillä erilaisia säätöjä kokeilemalla. Tärkeintä on oppia, miltä minkäkin kokoinen kala oman kaikuluotaimen näytöllä näyttää ja yrittää houkutella mokoma iskemään vieheeseen. Paraskaan kaikuluotain kun ei edelleenkään tuo veneeseen ainuttakaan kalaa.

Ostoskori on tyhjä